Tutustu suomenhevoseen (avoin)

Suomenhevonen ravihevosena

Suomenhevosia kilpailee raviradoilla vuosittain n 3000. Se on maailman nopeimpia kylmäverisiä ravureita ja pystyy voitokkaasti taistelemaan voitosta vuodesta toiseen. Kehitys ravihevosten nopeudessa ja ennätyksissä on ollut nousujohteista 1900-luvulta tähän päivään saakka.

Suomenhevonen aloittaa kilpauransa aikaisintaan 3-vuotiaana syksyllä. Päästäkseen kilpailemaan suomenhevosen pitää suorittaa hyväksytysti koelähtö. Monet suomenhevoset toki aloittavat paljon myöhemmin.

Koelähdön jälkeen hevoselle etsitään yleensä sen kehitystasoon sopiva kilpailusarja, jossa aloittaa kilpailu-ura. Nuoren suomenhevosen raviuran alku on hyvä aloittaa ns, nollasarjoissa, edeten siitä kehityksen ehdoilla sarjoissa eteenpäin aina avoimin sarjoihin asti, jos hevosen taidot ja kyvyt sinne asti riittävät. Nollasarjat kehittävät hevosta pikkuhiljaa porukassa juoksemiseen, ympäristön koneisiin ja ääniin, kovaäänisten kuulutuksiin, valjastuskatoksiin, kaikkiin mahdollisin käytäntöihin, jonka sen halutaan oppivan hyvin. Tämä alkuvaihe on tärkeä kilpailuttaa maltilla ja huolellisesti, kun halutaan pitkäikäinen ja kestävä kilpahevonen, joka tekee työtään mielellään. Tämä hyvä perustyö luo myös erinomaisen pohjan muuhunkin hevostoimintaan.

Ravikilpailuihin osallistuvan hevosen kunto rakennetaan periaatteiltaan samalla tavalla kuin ihmisurheilijoillakin. Valmennuksessa pitää toteutua tarkoituksenmukaisen liikunnan, hyvän ravinnon ja riittävän levon yhdistelmä. Suomenhevoset ovat ravihevosina yleensä jaksavia ja kestäviä, kun niiden pohjakunto on siihen huolellisesti rakennettu. Nopeus kehittyy yleensä uran ja rutiinien myötä. Suomenhevosravurit ovat haluttuja kilpahevosia ja niitä on yleensä vain vähän myynnissä. Kilpahevosten kimppaomistaminen on hyvä keino päästä pienemmillä resursseilla mukaan hienon hevosen osaomistajaksi. Suomenhevonen saa kilpailla Suomessa 15-vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen se usein siirtyy toisiin tehtäviin, mm. harrasteratsuksi. Monipuolisen ja kestävyyttä sekä tottumusta tuoneen uran jälkeen voi siirtyä, vaikka ihmisten opetustehtäviin ratsastuskouluun.

Kasvattajat voivat halutessaan maksaa varsan ennakkomaksullisiin kilpailuihin, joita on mm: Derby, Kriterium, Villimiehen tammakilpailu, Pikkupelimanni, Oulu Express, Satakunta-ajo, Ilkka-ajo, Suur-Hollola ja Tammaderby. Ennakkomaksuja aletaan maksaman varsan ollessa vuoden ikäinen. Ennakkomaksulliset suurkilpailut kilpaillaan eri ikäisinä.

Ravihevosen toivotaan yleensä olevan pitkäaikainen ja terve kilpahevonen. Hevosia hierotaan, hoidetaan, valmennetaan monipuolisesti, vaihtelut huomioiden. Sitä käytetään eläinklinikalla, kengitetään ja sillä pidetään palautumisjaksoja hevoselle sopivin väliajoin. Sen työ rakentuu hyvin yksilöllisistä tarpeista ja asioista sekä monipuolisesta liikunnasta.

Ihmiset ryhtyvät raviurheilijaksi usein aloittamalla poniravikerhotoiminnasta. Poniravitoiminta on Suomessa hyvin aktiivista ja kilpailuja sekä kursseja löytyy ympäri maata.

Suurinta ja arvostetuinta mitä Suomessa suomenhevonen voi ravihevosena voittaa on Ravikuningas tai Ravikuningatar -tittelit. Se on monen suomenhevosvarsan omistajan haave. Ravikuninkaat ja -kuningattaret kirjautuvat historian kirjoihin erittäin arvostettuina.