Ämnesdisposition

  • Suomenhevonen ratsuna

    Suomenhevonen on varmasti toiminut ratsuna jo ainakin 30-vuotisesta sodasta, 1600-luvulta, alkaen Suomen armeijan käytössä rauhan aikoina ja sodissa. Sen varmajalkaisuudesta ja sitkeydestä on ollut etua armeijan vaativissa tehtävissä.

    Suomenhevosen ratsastuskäyttö lisääntyi voimakkaasti koneellistumisen myötä työkäytön laskiessa. 1970-luvulla Suomessa suomenhevosia oli jo paljon opetuskäytössä ratsastuskouluissa. Suomenhevoset ovat pidettyjä opetushevosia mm. siksi, että niillä on suhteellisen tasaiset askellajit, ne ovat pääosin keskikokoisia, sopivat aikuiselle ja lapsillekin ja kuitenkin soveltuvat myös kilpailukäyttöön. Ne ovat yleensä myös luonteeltaan tasaisia ja rohkeita, joka on lisännyt niiden käyttöä opetushevosina. Moni ratsastaja onkin saattanut saada oppinsa ratsastukseen suomenhevoselta.

    Suomenhevosilla on alettu kilpailemaan monipuolisemmin ja järjestelmällisemmin ratsastuksen lajeissa jo 1970-luvulla. Tuolloin oli mm. erilaisia tasomerkkejä ja sarjakilpailuja, joihin myös suomenhevosilla pystyi osallistumaan sekä myös koulu- ja esteratsastuskilpailuja. Vuosikymmenten saatossa suomenhevosille suunnattujen arvokilpailuiden taso on kasvanut vuosi vuodelta ja nuorta hevosta on voinut kehittää kilpailuiden myötä tasolta toiselle, mm. tähdäten laatuarvosteluihin ja kasvattajakilpailuihin. Niihin valmentautuminen on johdonmukaisesti etenevää ja ratsukon suoritusta nousujohteisesti ja suunnitelmallisesti kehittävää toimintaa jo vuosia ennen varsinaista kilpailua.

    Tänä päivänä ratsastettava suomenhevonen on kyvykäs lajissa kuin lajissa. Se hyppää monipuolisuutensa, rohkeutensa sekä myös jalostuksen myötä tulleen keveyden ja ryhdikkyyden ansiosta jopa 120 cm rataesteitä ja sen kanssa voidaan kehittyä harrastajanakin He A tasolle ja pidemmällekin. Kenttäratsastuksessa nähdään myös kyvykkäitä suomenhevosia, jotka innolla pyyhältävät läpi metsien ja yli luonnon- tai rakennettujen esteiden. Suomenhevosella on myös osallistuttu matkaratsastuksen MM-kilpailuihin v. 1990 Tukholmassa. Tamma Uusi-Helinä ratsastajanaan omistaja Ritva Lampinen matkasivat urheasti vaaditun 160 km ja sijoittuivat kovatasoisessa kilpailussa 28. tilalle.

    Suomenhevonen on myös notkea ja näppärä, lähes ajatuksella toimiva, lännenratsastuksessa ja valjakkoajossa, jossa se onkin useasti niittänyt mainetta ympäri maailmaa. Kuuluisia valjakkohevosia on ollut mm. Hessin Vihtori, joka osallistui mm. kaksi kertaa valjakkoajon MM-kilpailuihin ja Jehun Viima, joka voitti joukkuehopeaa v. 2002 MM-kilpailuissa Ranskassa. Suomenhevosella on ratsastettu kilpaa ulkomailla asti myös pararatsastuksessa.

    Ratsastusurheilussa kilpailee myös kaikissa lajeissa ponikokoinen pienhevonen, selässään aikuinen, tai alle 16-v poniratsastaja, jolla on oikeus kilpailla lisäksi vain poneille rajatuissa luokissa.

     

    Kuuluisia ja menestyneitä suomenhevosratsuja on ollut mm. Pilven Poika, Kelmi, Jaime, Olve, Matsi, Samuli ja lukuisa joukko muita. Nykyäänkin radoilla nähdään suuri joukko toinen toistaan upeampia suomenhevosratsuja. Suomenhevosratsujen päätapatumana pidetään usein syyskuun alussa järjestettävää Suomenratsujen kuninkaallisia.

    Teksti: Jaana Strömberg, Tiina Levander, Sanna Ahova ja Nella Ahova.