Usein jo tammikuussa monessa kodissa, jossa siitostammoja omistetaan, aletaan miettimään tulevan kesän isäorivalintoja. Tärkeitä asioita siitoshevosen valintaan ovat mm. luonne, terveys ja rakenne, suku, suorituskyky, jalostussuunta ja jääkö varsa itselle omaan käyttöön vai kasvatetaanko hevosta myyntiin. Myös värillä ja koolla voi olla vaikutusta valintaan. Jalostusvalinnoissa ja -toiveissa ratkaisee kokonaisuus, yksilön piirteet huomioiden. Kasvatustoiminta on äärimmäisen mielenkiintoista ja jokaiseen syntyvään varsaan kohdistuu omanlaiset odotukset ja toiveet.

Tamma kantaa varsaa noin 11 kuukautta. Tiineysaikana tamma tarvitsee erityisesti hyvää ravintoa, päivittäisen perushoidon, terveyden seurannan sekä kavereiden seuraa tarhassa tai laitumella. Viimeisinä kuukausina tammalle annetaan tarvittavia ravintolisiä. Varsomisen lähestyessä seurataan tamman merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Merkkejä voivat olla hännäntyven lihasten löystyminen, mahan siirtyminen taakse, utareiden täyttyminen maidosta, vahatipat nisien päissä sekä tamman levoton käyttäytyminen. Tamman hyvinvointia ja varsomisen merkkejä voidaan seurata myös varsomiskameran avulla.

Varsominen tapahtuu yleensä nopeasti. Varsa pyrkii myös nopeasti pystyyn jaloilleen ja se hakeutuu etsimään emän nisiä ja saa siten ensimmäiset sille tärkeät ternimaidot. Ternimaidosta varsa saa tärkeitä vahvistuksia vastustuskyvylleen. Tamma ja varsa ulkoilevat kullekin sopivaan tahtiin aluksi tarhassa, jossa varsa tutustuu ensin maailmaan ja mm. aitoihin virtalankoineen. Alkutotutteluiden ja vahvistumisen jälkeen tamma ja varsa menevät kesälaitumelle, jossa varsa viettää kesän mielellään leikkitovereiden seurassa.

Maitovarsa on yhdessä emän kanssa noin 6-9 kuukautta. Vieroituksen jälkeen varsa pääsee jatkamaan leikkitouhuja muiden ikäistensä varsojen kanssa. Tällaisessa laumassa olisi hyvä olla mukana myös joku vanhempi hevonen näyttämässä esimerkkiä ja kasvattamassa hyville tavoille.

Varsojen kanssa on tärkeä viettää aikaa ja opettaa niille huolella ja vähitellen asioita, joita niiden odotetaan oppivan ja osaavan. Ravihevosvarsat opetetaan 1,5-vuotiaina toimimaan ajotehtävissä ensin ohjasajamalla takana kävellen ja laittamalla sitten kärryt perään. Ratsuhevosiksi kasvavat varsat voidaan myös nuorena opettaa ajotehtäviin. Maasta käsin varsalle voidaan jo opettaa myös paljon erilaisia perustehtäviä, jotka hyödyttävät tulevissa koulutusvaiheissa oppimista. Tulevia tehtäviä harjoitellaan kasvavilla harjoittelumäärillä, mutta pitäen levon ja harjoittelun suhde hevosen kehitykselle sopivana.

Ratsuvarsaa totutellaan pikkuhiljaa satulaan, suitsiin, ohjasotteisiin ja muihin apujen alkeisiin sen kehityksen ehdolla. Ratsastaminen voidaan aloittaa asteittain noin 3-vuotiaana syksyllä. Pikkuhiljaa sen kanssa edetään tehtäviä vaikeuttaen ja harjoituskertojen määrää maltillisesti lisäten.

Työhevosvarsat kulkevat usein emänsä mukana tottuen jo pienestä pitäen erilaisiin ympäristöihin, työvälineisiin ja laitteisiin. Muilta osin kehityksen mukainen harjoittelu on samaa kuin ratsu- ja ravivarsoilla.

Teksti: Jaana Strömberg, Tiina Levander, Sanna Ahova ja Nella Ahova

Viimeksi muutettu: tiistai 3. syyskuu 2024, 11.46